lauantai 13. huhtikuuta 2013

Hymyile ja tavallaan sä parannat jo maailmaa

kuulokkeet sony / laukku giani bernini / kengät1 nike / kengät2 divided

Vettä. Sateenvarjot pääsee taas käyttöön. Toivottavasti ei sentää koko kesäksi.
 Ihana kuunnella sateenropinaa ja kääriytyy viltin alle, löhötä vaan koko päivä ihanassa yksinäisyydessä, kissa sylissä kehräämässä.
Katsoa kun sadepisarat valuu ikkunaa pitkin, kilpaillen kuka on ekana määränpäässä, missä lie se sit onkaan. Tekis mieli mennä ulos hyppimään vesilätäköissä, olla hetken pikkulapsi. Vaikka ei miulta taia löytyy tähän hätään kumppareita, mut ehkä ne ei oo niin välttämättömät..

Tänää sain vihdoin hankittuu itelleni kengät mitä jo pitkää halusin, ja pari muutaki asiaa mitä tuossa ylhäällä näkyy. Sain viettää aikaa veljeni kanssa. Tiputin puhelimen vesilätäkköön. Söin levyn suklaata.
 Itkin ja nauroin, nauroin paljon. Haaveilin punaisista hiuksista. 
Haaveilin paljon muustakin.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Dance~~~

Tanssiminen...

Joka kerta kun kuulen musiikkia, tai jos joku tietty kappale soi päässä, huomaan ajattelevani että 'miks, miks helvetissä oikei lopetit tanssimisen?' Ehkä pelkäsin jotain. Että oisin loukussa siinä. Joka keskiviikko miun oli pakko mennä sinne ja tanssia. Ehkä halusin tehä sitä vaan sillon ku se tuntu hyvälle, kun oli just sellanen fiilis.

Ehkä halusin että se ois vaan minun juttu, että voisin tehä sitä itseksenija keskittyy vaan siihen omaan suoritukseen. Koska kun olin harkoissa ystäväni kanssa, olin niinku..riippuvainen siitä. En menny treeneihin jos kaveri ei menny, eikä kaveri menny jos mie en menny. En pitäny siitä että se oli niin. Halusin olla siinä yksin. Halusin olla 'Iso tyttö'. Ja haluun vieläkin, haluun selviytyä ite, tässä asiassa.
Ei se ollu sitä etten ois tykänny tanssii ystäväni kanssa, mie todella pidin siitä. Ehkä ei vaan ollu miun aika vielä.

Ja ei, en ees tiiä miten tanssia kunnolla, teen sitä vaan sillo ku siltä tuntuu, mutta se tuntuu niin hyvälle kun tunnen oloni vapaaksi, ja se on tarpeeks miulle.

Tässä tekstissä on niin paljon 'ehkä'-sanoja, mutta...
Alotan tanssimisen vielä uudestaan, joku päivä. Koska rakastan sitä.

*gifit ja kuvat we♥it ! Kirjotin tän tekstin alunperin englanniks (en todella tiiä miks, se vaa tuntu paremmalle sillä hetkellä) ja miun teki mieli laittaa se silleensä tänne, mut aattelin että saattaa olla helpompi näin. Ihanaa huhtikuuta.

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Just thinking

Oon joskus miettiny millasta ois olla kissa. Olla kotona päivät pitkät, makoilla, nauttia vaan. Metsästää luonnossa vapaana, kiipeillä puissa. Kuulla kaikki äänet selvästi, nähä vielä paremmin. Häipyy vaan yht äkkiä jonnekki omille seikkailuilleen ja sit palata muutaman päivän päästä niinku mitään ei olis tapahtunu, huolestuttaa kaikki. Sit ku kaikki asiat ärsyttäs, kusasis vaan omistajan sänkyyn osottaakseen mieltään. Kyllä ne siitä leppys. Tyytyväisenä kehräis, rauhottavasti. Lihavoitua ja elää kivat yhdeksän elämää.

Tai lintu. Lentäminen. Tuntee ilma siipien alla. Nähä paljon, paljon enemmän. Talveks lentää pois, lämpimään.   Ehkä olla sellanen lintu jota ei heti ensimmäisen metsästyskauden alussa ammuttas alas.

Entäs koira sitten. Lähes aina iloinen, miten yleensä kukaan jaksaa olla koko ajan niin innoissaan. Ehkä se on juuri se paras ominaisuus mitä koirissa arvostetaan. Päivän piristäjä. Se lempeä katse, ihanku se sanos 'mitä nyt turhia murehtimaan, kaikki järjestyy'. Niiden uskollisuus. Elämän rakastaminen, kaikki !

Ihanaa pääsiäistä ja lomia kaikille t. minä joka ei oo saanu vielä yhtää suklaamunia!

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Postaus 4 - Paras ystäväni

Tästä ku painasette nii löydätte muut haasteen postaukset !

Oikeestaan en hirveesti tykkää luokitella miun ystäviä et kuka on paras ja ketkä tulee sitte, ja ehkä suurin syy siihe on että en ees tiiä onko miulla parasta ystävää. En tiiä onko miulla yhtä parasta ystävää. Koska kaikki hölmöt rakkaat on miulle nii tärkeitä. 
Hmm, otsikko kuitenki viittaa vaan yhteen ihmiseen, nii päätin sitten tehä van yhdestä, miulle tositosi rakkasta yhestä ihanimmasta ihmisestä ketä tiiän. Mistäs aloittaisin..
 Ida. Tässä on Ida. Miun tuki ja turva, hölmö, kuunteleva, nauravainen.
Tutustuttiin seiskalla joittenki yhteisten tuttujen, ja samojen kaveriporukoitten kautta, siitä on nyt mitä, öö neljä vuotta. Ja mite paljon ihania muistoja tältä ajalta on tullu, järkyttävän paljon ! 

 Rupesin ettii hullulla vimmalla kuvia tähä postaukseen ja en voinu uskoo et en löytäny oikeestaa mitää uuempia kuvia. nää on ehkä kaks vuotta vanhoja, jotkut vuoden. Osa on tosin hukkunu toiselle koneelle.. Tää kuvavajaus kyllä johtuu siitä kun nähään nykysi nii hirvee harvoin, ja sillo ku nähään nii on liikaa hölötettävää ja aika lentää ku siivillä, nii aikaa ei oikei jää mihinkää kuvien räpsimiseen. Onneks kohta kesäloma häämöttelee, niin sitte jos millo on aikaa !
Rakastan tätä tyttöö nii suunnattomasti, oon nii ilone et miulla on siut !♥